maanantai 13. lokakuuta 2008

Pääomittamisesta

Helsingin Sanomat kirjoittaa päivän uutisissa miten Britannian pankkeja nyt pääomitetaan. Pääomittamisella tarkoitetaan että pankeille sysätään lisää pääomaa. Hesari tosin käytti ilmaisua pääomaruiske. Ilmeisesti stadin pojat ovat kääntäneet suomeksi englanninkielisen ilmaisun "capital injection."
Näistä pääomaruiskeista on saatu lukea lehdistä harva se päivä viime vuoden aikana.

Mutta mistä oikein on kysymys - sitä ei Hesari meille kerro. Luulisi ihmisten olevan kiinnostuneita asiasta. Miksi siis HS ei ole voisi lähteä selostamaan näistä pääomituksen mekanismeista ? Aihehän on mitä ajankohtaisin - eli siitä voisi luoda mielenkiintoisen ja jopa opettavaisen artikkeli. Pelkään tosin pahoin etteivät arvon toimittajat edes tiedä miten tuo kovasti kiitetty ja julkihuudettu pääomittaminen tapahtuu.

Ensiksi kiinnittäisin huomiota siihen seikkaan että esim nyt Britannien tapauksessa valtio on todella velkaantunut. Näin ollen Iso-Britannian hallinnolla ei siis edes ole pääomaa mitä siirtää pankeille. Oikeaoppista pääomaa syntyy kun useiden vuosien ylijäämät kasaantuvat tileille.

Britannialle ei siis ole ylijäämiä vaan valtava velkataakka jo ennestään. Miten siis korviaan myöten ylivelkaantunut suorittaa tuon "pääomittamisen"? Mitä sellaiseen tarvitaan?

Oma olettamukseni on se että tuohon "pääomittamiseen" tarvitaan lähinnä hienoa 350 gramman paperia, painomustetta sekä poliittinen päätös. Seuraava siirto on että valtio painattaa joukon A4-kokoisia joukkovelkakirjoja tai obligaatioita ja kirjaa niihin sen valtavan pääomitettavan summan. Britannian tapauksessa 47 miljardia euroa - tai 37 miljardia puntaa.

On myös paljon mahdollista että osa tästä "pääomittamisesta" tapahtuu täysin virtuaalisesti eri tietokonenäytöillä - ilman minkäänlaista paperia.

Huomionarvoista on että velkakirjat/obligaatiot ovat korollisia. Se siis tarkoittaa että velkakirjoissa lukee että kun velkakirja erääntyy esim viiden vuoden päästä valtio on sitoutunut maksamaan sen lunastajalle sekä velkakirjan "pääoman" että ennalta määrätyn koron. Korko voi olla 5% vuodessa mikä tarkoittaa että ensimäisen vuoden kuluttua pääoma on se 47 + 2,35 miljardia. Pääoma kasvaa joka vuosi koron verran ja koko potti korkoinen maksetaan viiden vuoden päästä.
Jos kokonaissumma on 47 mrd euroa ja laina-aika viisi vuotta tämä tarkoittaa että valtio lopulta siis joutuu maksamaan sekä "pääoman" 47 miljardia - että 12,98 miljardin korot = n 60 miljardia.

Oli miten oli valtion asiamiehet kuitenkin siirtävät velkakirjat Bank of England:ille myytäviksi avoimilla markkinoilla (open market). Käytännössä velkakirjat voi ostaa kuka tahansa joka haluaa ja uskoo punnan arvoon viiden vuoden säteellä. Ostajia on kahta laatua suursijoittajia/ei-pankkeja ja pankkeja.

Jos ostaja on suursijoittaja/ei-pankki, esim. vakuutusyhtiö (tai eläkesäätiö tai investointirahasto) joka näin haluaa investoida asiakkailtaan saamiaan vakuutusmaksuja (tai rahastoosuuksia) niin se siirtää olematonta digitaalirahaa tililtään valtiolla, saa haltuunsa kullanarvoiset velkakirjat ja vie ne pankkiholviin odottamaan viiden vuoden päästä tapahtuvaa takaisinmaksua. Velkakirjat erääntyvät siis viiden vuoden päästä. Velkakirjat lienevät ns haltijavelkakirjoja.

Jos velkakirjojen ostaja on pankki (kotimainen investointi- tai liikepankki tai kansainvälinen investointipankki) niin kyseinen pankki luo rahat kokonaan tyhjästä kirjanpidollisin tilikirjauksin, siirtää ne valtiolle ja saa velkakirjat haltuunsa. Tästedes pankki toimii kuten edellisen esimerkin vakuutusyhtiö - eli odottaa vain velkarkirjojen erääntymistä - ja kirjaa kirjanpidollisen lainapääoman saaduksi takaisin (vaikkei sitä' alunperin ollut edes olemassa) sekä korot korkotuottoina.

Huomionarvoista tässä on se että pankin luoma pääoma on lisärahaa eli se tulee osaksi rahakantaa lisäen sitä aiheuttaen inflaatiota. Vakuutusyhtiö ei luonut uutta rahaa vaan kanavoi olemassa olevia tilirahoja valtiolle.

Valtio on siis nyt mainitun prosessin myötä saanut pääomaa tililleen - osaksi aivan uutta mitä ei ollut missään vielä olemassa.

(Tässä pitää vielä huomauttaa että jos yksikään ulkopuolinen taho ei osta valtion velkakirjoja maan keskuspankin tulee yleensä lunastaa ne itselleen ja luoda vastineeksi rahat valtiolle tuota samaa viiden prosentin korkoa vastaan.)

Loppujen lopuksi valtiolla on siis 47 miljardia "pääomaa" jolla "pääomittaa" pankkeja. Onko se pääomaa jos se loppujen lopuksi kuitenkin on liki 60 miljardin uusi velka joka erääntyy viiden vuoden päästä ?

Pankkeja siis "pääomitetaan" näin. Olen varma että sinäkin saatat jo kokea että tämä kaikki on hullujen touhua. Etkä ole ainoa. Historiasta löytyy sadoittain ihmisiä jotka ovat ihmetelleet miten tällainen touhu voi jatkua ja jatkua eikä kukaan näy osaavan perustella miksi tällaista "pääomitusta" käytetään.
  • "Every Congressman, every Senator knows precisely what causes inflation...but can't, [won't] support the drastic reforms to stop it [repeal of the Federal Reserve Act] because it could cost him his job."
-- Robert A. Heinlein, Expanded Universe

Pakko vielä jatkaa tarinaa vähän koska kaikki ei lopu tähän että valtio viiden vuoden päästä maksaa sen liki 60 miljardin velkansa ystävällisille rahoittajilleen. Ei todellakaan - vaan 99%:n todennäköisyydellä valtiolla ei sillloinkaan ole yhtään ylimääräisiä varoja vaan sama prosessi tehdään uudelleen. Tällä kertaa velkasumma on isompi koska nyt pitää pääomittaa kokonaiset 60 miljardia uusilla viiden vuoden korollisilla velkakirjoilla. Ja todenäköisesti se seuraavakin kerta kun velkakirjat erääntyvät nekin pääomitetaan uusilla isommille summille kirjoitetuilla velkakirjoilla - ja prosessi jatkuu ja jatkuu...ja valtion velka kasvaa kasvamistaan.

Näin valtio käytännössä siirtää satoja miljardeja veronmaksajiltaan keräämiään veroja yksityisille pankeille - sijoittajille. Sijoittajat vuorostaan edustavat yhteiskunnan kaikkein rikkaimpia - koska väin näillä on runsaasti ylimääräistä mitä sijoittaa tällaiseen peliin. Tavallinen kansa ei sijoita vaan ostaa ruokaa ja maksaa sähkönsä.

Valtioita voi siis pitää eräänlaisina suuren luokan rahastuksen välikäsinä. Valtioiden avulla kansainväliset investointipankit keräävät huikeita korkotuottoja kaikkialta maailmassa.

Tanskalainen Kjeld Heising nimeää artikkelissaan The Global Pyramid of Power, valtiot "rahapölynimureiksi" joiden avulla kaikkia ihmisiä kaikkialla maailmassa rahastetaan. Ei hullummin todettu.

The emptying takes place in the populations, and in the public (statal) economies. In these countries, the states are vacuum cleaners, transfering wealth from the bottom to the top.

1 kommentti:

Lars Osterman kirjoitti...

Tuli mieleen se että kyllähän noilla pääomittamisilla valtio usein saa vastinettakin rahoilleen. Tänään se vastine on ns "toxic debt", bad debt jne. Mutta kyllähän pääomittamisella voi saada pankkiosakkeita kuten valtio nyt saa Britannissa. Jos osakkeet nousevat arvossa niin ne voi myydä pois voitolla. Epäilen kuitenkin että pankin osakkeiden myyntivoitto tuskin koskaan voi nousta niin suureksi että se kuittaisi "pääomittamisvelan" korkoja.